Suomalaisen elokuvan festivaalin 2015 vieraat:

  • Markku Pölönen
  • Kari Sohlberg
  • Pauli Pentti
  • Jimi Tenor
  • Jori Hulkkonen
  • Márton Jelinkó
  • Markku Oikkonen

 

Markku Pölönen

Markku Pölönen (s.1957) lukeutuu merkittävimpiin nykyohjaajiimme. Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Pölönen opiskeli elokuvaa Taideteollisessa korkeakoulussa 1979–1983. Hän sai tunnustusta jo ensimmäisillä fiktiivisillä lyhytelokuvillaan Yön yli (1984) ja Taivaan lahja (1988).

Pölösen läpimurto tapahtui vuonna 1993 valmistuneella Onnen maalla. Tunnin mittainen tangon ympärille rakennettu maaseutukuvaus palkittiin parhaan elokuvan Jussilla. Onnen maa näytti laman myötä aallon pohjaan vajonneelle kotimaiselle elokuvalle uuden suunnan, jonka Kivenpyörittäjän kylä kaksi vuotta myöhemmin sinetöi.

Parhaan elokuvan ja ohjauksen Jussi-palkinnot voittanut Kivenpyörittäjän kylä oli katsojamenestys, jollaista kotimaisessa elokuvassa ei ollut nähty vuosiin. Menestys jatkui kolme vuotta myöhemmin Kuningasjätkällä, joka voitti tärkeimmät Jussit ja keräsi 300 000 katsojaa.

Pölösen lämpimällä huumorilla höystetyt draamat palauttivat yleisön kiinnostuksen kotimaiseen elokuvaan, mikä edesauttoi suomalaisen elokuvan uutta nousua vuosituhannen vaihteessa. Pölösen elokuvat olivat myös elokuvakerronnallisesti korkeatasoisia, mistä ohjaaja on suonut kunniaa luottokuvaajalleen Kari Sohlbergille.

Vuosituhannen taitteessa Pölönen lähti kokeilevammille poluille. Badding ei ollut perinteinen elämäkerta Rauli Badding Somerjoesta, vaan Pölönen keskittyi faktoja enemmän Baddingin musiikkiin. Vuotta myöhemmin kokeilevuus nousi uudelle tasolle road-komediassa Emmauksen tiellä, jota Pölönen on jälkikäteen luonnehtinut neljänkympin kriisinsä oireeksi.

Vähemmälle huomiolle jääneen tv-elokuvan Duetto amoroson jälkeen Pölönen palasi tuttuun kerrontamuottiinsa. Koirankynnen leikkaaja oli vuoden 2004 katsotuin kotimainen Vareksen rinnalla. Menestyksestä huolimatta Pölönen ilmoitti jättävänsä elokuvien teon ja muutti takaisin kotiseudulleen Pohjois-Karjalaan, jossa alkoi työstää tv-sarjaa.

Karjalan kunnailla -sarjaa esitettiin Ylen TV 2:sella vuosina 2007–2012. Sarja kuvattiin Kontiolahdelle perustetussa Miikkulan filmikylässä, joka oli suosittu nähtävyys. Hyvän alun jälkeen sarjan suosio hiipui ja filmikylän toiminta hiljeni sarjan loppumisen myötä.

Tv-sarjasta Pölönen sai kipinän tehdä taas elokuvia, ja vuonna 2007 sai ensi-iltansa omaleimainen Lieksa!, jota voi pitää Pölösen väärinymmärretyimpänä teoksena. Sadunomainen elokuva sai rukkaset niin yleisöltä kuin kriitikoilta, ja Pölönen on itsekin pitänyt Lieksaa! floppina.

Vuonna 2009 valmistui Pölösen toistaiseksi viimeisin pitkä elokuva, Ralliraita, jota ohjaaja on luonnehtinut höttökomediaksi vailla mitään syvyyksiä. Ralliradasta lähtien Pölönen on kaavaillut 3D-elokuvan tekemistä. Aluksi tarkoitus oli tehdä kolmiulotteista jatkoa Ralliraidalle, mutta sittemmin Pölönen on suunnitellut tekevänsä 3D-elokuvan Veikko Huovisen romaanista Siintävät vuoret.

Viime vuonna antamiensa haastattelujen mukaan Pölösellä on kehittelyssä kolme muutakin elokuvaprojektia: maalaiskauhukomedia Kohlon yö, Tuomas Liuksen Jättiläinen sekä Hiski Salomaasta kertova elokuva.

Juha Rosenqvist

 

Markku Pölösen pitkät näytelmäelokuvat

2009 Ralliraita
2007 Lieksa!
2004 Koirankynnen leikkaaja
2002 Duetto amoroso (tv-elokuva)
2001 Emmauksen tiellä
2000 Badding
1998 Kuningasjätkä
1995 Kivenpyörittäjän kylä
1993 Onnen maa


Kari Sohlberg

Kari Sohlberg (s. 1940) saapuu Suomalaisen elokuvan festivaalin tämänvuotiseksi vieraaksi, koska hän on Markku Pölösen luottokuvaaja: hän on vastannut Pölösen kaikkien pitkien elokuvien kuvauksesta. Sohlbergin pitkälle uralle mahtuu kuitenkin myös paljon muuta, noin 70 pitkää elokuvaa, lyhytelokuvia, mainoksia, musiikkivideoitakin.

Sohlbergin oppi-isä oli mustavalkokuvauksen viimeisen vaiheen mestari Esko Nevalainen, ja Sohlbergiä voikin pitää välittäjänä studioaikakauden ja nykyelokuvan välillä. Vanhan perinteen mukaisesti hän on työskennellyt ennakkoluulottomasti ja aihepiirin ehdoilla kaikenlaisen elokuvailmaisun parissa populaarikomediasta taide-elokuvaan.

Monivuotisia työtovereita ovat Pölösen ohella olleet esimerkiksi Spede Pasanen, Jörn Donner, Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto, Pekka Parikka, Matti Ijäs, Olli Soinio ja Matti Kassila. Kuudesti Jussi-palkittu Sohlberg on uudistanut myös suomalaisen elokuvaamisen työtapoja, esimerkiksi ottamalla käyttöön tarkasti piirretyn sarjakuvamaisen kuvakäsikirjoituksen.

Kimmo Laine

 

Valikoima Kari Sohlbergin kuvaamia elokuvia

Noin 7 veljestä (1968)
Marja pieni! (1972)
Lampaansyöjät (1972)
Maa on syntinen laulu (1973)
Tulipää (1980)
Angelan sota (1984)
Kuutamosonaatti (1988)
Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988)
Talvisota (1989)
Kivenpyörittäjän kylä (1995)
Poika ja ilves (1998)
Sokkotanssi (1999)
Badding (2000)
Keisarikunta (2004)


Pauli Pentti

Pauli Pentin (s.1958) elokuvaura alkoi Teekkarien elokuvakerho Montaasissa hänen opiskellessaan fysiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa. Pentin ensimmäinen elokuvatyö oli toisen Montaasi-aktiivin Pekka Hyytiäisen esikoiselokuva Kirje (1978), jossa hän toimi apulaisohjaajana.

Paria vuotta myöhemmin Pentti aloitti yhteistyön Kaurismäen veljesten kanssa toimien käsikirjoittajana ja apulaisohjaajana elokuvissa Valehtelija (1981) sekä Rikos ja rangaistus (1983). Samoihin aikoihin Pentti kirjoitti elokuvakritiikkejä Kansan Uutisiin ja Filmihulluun.

Pentin ensimmäinen ohjaustyö Pimeys odottaa valmistui vuonna 1985. Elokuvan tuotti Kaurismäkien Villealfa Film-
productions ja se oli ensimmäinen Villealfan, Reppufilmin ja Giron-Filmin muodostaman Filmtotalin elokuva. Aikalaiskritiikeissä elokuvaa kehuttiin tyylikkääksi, mutta käsikirjoitusta ja dialogia pidettiin epäuskottavana. Elokuva keräsi teatterikierroksella runsaat parituhatta katsojaa.

Pentin toinen elokuva edusti Filmtotalin kaavailemaa modernia Shakespeare-trilogiaa. Pentin ohjaama Macbeth (1987) oli trilogian ensimmäinen elokuva, jota seurasi Aki Kaurismäen Hamlet liikemaailmassa (1987). Anssi Mänttärin Kuningas Lear jäi toteutumatta.

Macbeth on jäänyt Pentin toistaiseksi viimeiseksi pitkäksi näytelmäelokuvaksi. Macbethin jälkeen Pentti työskenteli Kaurismäkien elokuvissa muun muassa apulaisohjaajana 1990-luvun puoliväliin asti. Vuosina 1995–1998 Pentti toimi AVEKin tuotantoneuvojana.

2000-luvulla Pentti on toiminut tuottajana. Viime vuosilta hänen tuottamiaan elokuvia ovat olleet Vuosaari (2012), Kalervo Palsa ja kuriton käsi (2014), Ulvilan murhamysteeri (2014) ja Aikuisten poika (2014).

Juha Rosenqvist

 

Pauli Pentin pitkät elokuvat

1987 Macbeth
1985 Pimeys odottaa

 

 

Jimi Tenor

Jimi Tenor (s. 1965) on tunnetuimpia suomalaisia muusikoita ulkomailla, monipuolinen instrumentalisti, joka seikkailee jazz-henkisistä äänikokeiluista afro- ja funk-vaikutteiseen tanssimusiikkiin eikä aikaile tehdä musiikkia elektronisestikaan. Tenor on myös taitava jazzhuilisti. Jimi Tenorin ura alkoi 1980-luvulla Shamans-yhtyeessä ja on sittemmin jatkunut laadukkaana tähän päivään saakka ja raivannut uraa uusille tekijöille. Intohimoisena kokeilijana Tenor on tehnyt myös elokuvia, joista Sähkö (1995) tallensi kokeellisen elektronisen musiikin skeneä 1990-luvun puolivälissä. Sähkö-levy-yhtiölle Tenor myös teki ensimmäiset soololevynsä. Yhdessä Jori Hulkkosen kanssa tehty Nuntius on Tenorin ensimmäinen elokuva pitkään aikaan.

 

Jori Hulkkonen

Jori Hulkkonen (s. 1975) on turkulainen DJ ja monipuolinen elektronisen musiikin tuottaja sekä remiksaaja. Hulkkosen ura alkoi 1990-luvun alussa pienillä suomalaisilla levymerkeillä, mutta on sittemmin laajentunut ulkomaille sekä levytysten että DJ-keikkojen muodossa. Vuonna 1996 ilmestynyt Selkäsaari Tracks oli Hulkkosen esikoislevy. Hulkkonen on tehnyt paljon yhteistyötä eri artistien kanssa sekä levyjä eri taiteilijanimillä. Hulkkosen ja Juho Paalosmaan Sin Cos Tan -yhtye on nauttinut Suomessa laajaa kulttimainetta. Jimi Tenorin kanssa tehty Nuntius on Hulkkosen ensimmäinen elokuva, mutta aiemmin hän on tehnyt omia ja toisten musiikkivideoita. Nuntiuksen pääosaa esittävä Mr. Normall nähdään myös Hulkkosen Processory-projektin videolla ”Take Me To Your Leader”.

 

Márton Jelinkó

Márton eli Mara Jelinkó (s. 1980) on elokuvan ammattilainen, joka on työskennellyt muun muassa kuvaajana ja musiikkivideoiden tekijänä. Jelinkó on kuvannut Olli Ylisen elokuvan Korkein oikeus (2008) sekä Sambian ensimmäisen pitkän elokuvan Suwi (2009). Lisäksi hän on tuottanut ja ohjannut useita lyhytelokuvia. Jelinkó on sanonut, että elokuvat ovat subjektiivista taidetta, ja siksi esimerkiksi itsenäisesti rahoitettu Pystyssä ei ole tarkoitettu kaikille katsojille.

 

Markku Oikkonen

Markku Oikkonen (s. 1955) toimi 1970- ja 1980-luvuilla Teekkarien elokuvakerho Montaasissa ja työskenteli Pekka Hyytiäisen kanssa tämän elokuvissa Kirje, i + i ja MP – minä pelkään. Viimeisessä Oikkonen oli vain näyttelijänä, aiemmat elokuvat hän tuotti. Samalla hänet nähdään niissä pienissä rooleissa. Oikkonen teki itsekin muutamia lyhytelokuvia kollaasitekniikalla, lisäksi hän oli tekemässä muutamia lyhyitä dokumentteja ja esittelyelokuvia 1980-luvun puolivälissä.


Juri Nummelin