su 16.4. klo 12.00 Logomo, Kino-sali
– Veronica Leo: Näkymätön käsi. 1962. 38 min. S. 35 mm.
– Leena Salokangas-Saraste: Toivo, rakkaus. 1965. 21 min. K12. DCP.
– Marjatta Muurimaa: Granaattiomena. 1967. 16 min. K7. 35 mm.
– Eila Kaarresalo-Kasari: Ampumarata. 1969. 7 min. K7. DCP.
Näytöksen kesto yhteensä n. 82 min.
Ritva Arvelon Kultaisen vasikan (1961) jälkeen kesti yli kymmenen vuotta ennen kuin ensi-iltaan tuli uusi naisen ohjaama näytelmäelokuva. 1960-luvulla nähtiin kuitenkin joitain lyhytelokuvia tai pitkien elokuvien episodeja, jotka olivat naisten ohjaamia.
Kuvittaja ja lastenkirjailija Veronica Leon Näkymätön käsi (1962) oli jo valmistuessaan erikoisuus. Se on kansansatuihin perustuva fantasia, joka on tehty nukeilla. Musiikkina kuullaan Jean Sibeliuksen Neljättä sinfoniaa.
Leena Salokankaan Toivo, rakkaus oli osa Suomi-Filmin episodielokuvaa Tunteita (1965), jonka tekijöiksi oli kerätty nuoria lupauksia, kuten Jaakko Talaskivi ja Asko Tolonen. Salokankaan episodin kuvasi Kalevi Korte, joka myös ohjasi yhden katkelmista. Salokankaan tarinassa nuori vaimo lähtee yksinään ravintolaan ja joutuu miehen viettelemäksi. Episodi loppuu uusiaaltomaisesti kesken tapahtumia. Leena Salokangas on sittemmin tunnettu valokuvauksen historioitsijana nimellä Leena Saraste.
Marjatta Muurimaa työskenteli leikkaajana Yleisradiolle ja teki kymmenisen omaa lyhytelokuvaa, joista Granaattiomena (1968) oli fiktio. Elokuvassa käsitellään perinteisen kasvatuksen vaikutusta nuorisoon, ja leikkiaseet ovat merkittävä teema elokuvassa. Granaattiomenan käsikirjoituksen teki runoilija Kari Aronpuro. Pääosaa esittää kirjailijana myöhemmin tunnettu Orvokki Autio.
Eila Kaarresalo-Kasarin Ampumarata (1969) on kuvaus tanssiaisillan miestenhausta ja siihen liittyvistä peloista ja toiveista. Kaarresalo-Kasari tuotti elokuvansa itse ja oli saanut kuvaajaksi veteraani Esko Nevalaisen. Musiikki on M. A. Nummisen käsialaa. (JN)