Pe 14.4. klo 10.00 Logomo, Kino-Sali
- URHEILIJAMME BRASILIASSA. Med våra idrottsmän i Brasilien. 1934. Tuotanto: Suomi-Filmi. Ohjaus: Eva-Lisa Viljanen. Kesto: 7 min. S. Esitysformaatti: DCP.
- VÄGARNA KRING ROVANIEMI. Lapin tuho. 1952. Tuotanto ja ohjaus: Brita Wrede. Kesto: 15 min. S. Esitysformaatti: 35 mm. Huom! Ruotsinkielinen, ei tekstitystä.
- VAARAN MERKKI. 1978. Tuotanto: P-Kino Oy. Ohjaus ja käsikirjoitus: Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto. Pituus/kesto: 516 m/ 20 min. S. Esitysformaatti: 35 mm.
- KAKSI ENOA. 1991. Tuotanto: Tiedotustoimisto Murtovaara & Tenhunen Oy, Netrum Oy. Ohjaus: Kanerva Cederström. Käsikirjoitus: Kanerva Cederström ja Leena Krohn. Pituus/kesto: 520 m / 46 min. S. Esitysformaatti: 16 mm.
- PIENI ELOKUVA SISARUUSSUHTEISTA. 2001. Tuotanto: Production House Ltd Finland. Ohjaus ja käsikirjoitus: Pia Andell. S. Kesto: 20 min. Esitysformaatti: 35 mm.
Näytöksen kesto yht. n. 108 min.
Vieraina ohjaajat Pia Andell ja Kanerva Cederström.
Eva-Lisa Viljasen Suomi-Filmille tekemä, mykkänä kuvattu Urheilijamme Brasiliassa on
oikeastaan matkailuelokuva, jossa esitellään ensimmäisenä Rio de Janeiron maamerkit,
Kristus-patsas ja Sokeritoppavuori. Yleisurheilua kuvataan juuri sen verran, että elokuva käy
urheiluraportista, mutta kohta ollaan taas Copacabanan rannalla.
Brita Wreden Vägarna kring Rovaniemi valmistui vuonna 1952, mutta se sisältää runsaasti
autenttista aineistoa, jota on kuvattu syksyllä 1944, Lapin sodan alussa, kun saksalaiset
vetäytyivät Rovaniemeltä tuhoten lähtiessään kaiken. Elokuva luo vaikuttavan ja järkyttävän
näkymän koko Pohjois-Suomen tapahtumiin, Tornionjokilaakson roihuaviin maatiloihin,
evakkomatkalaisiin – ja myös evakosta palaaviin.
Vaaran merkin kohteena on naantalilainen uusnatsi ja ”valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoin,
jonka toimia tarkkaillaan pääosin arkisen viileästi, vaikka toimintaan kuuluukin esimerkiksi
kannattajajoukon sotaharjoituksia natsiunivormuissa. Kertojan ääni muistuttaa myös
historiasta, Lapuanliikkeestä sekä Saksan ja Italian fasismista.
Kaksi enoa edustaa 1990-luvulla yleistynyttä henkilökohtaisen dokumenttielokuvan
suuntausta. Aiheena on Kanerva Cederströmin ja kirjailija Leena Krohnin yhteinen eno, joka
katosi jatkosodan alun taisteluissa ja päätyi osaksi kahta vaihtoehtoista sukutarinaa. Elokuva
peilaa kiehtovasti yksityisen ja yleisen sekä henkilökohtaisen ja jaetun muistin jännitteisiä
suhteita.
Pia Andellin Pieni elokuva sisaruussuhteista tuo henkilökohtaisuuden vielä lähemmäs. Se
peilaa ohjaajan lapsuudenkodissa kuvattujen kaitaelokuvien kautta sisarusten suhdetta,
vanhempien tapaa kuvata lapsiaan ja sukupolvien kiertoa. (KL)