la 15.4. klo 20.00 Logomo, Kino-sali
Jäähyväiset. 1982. Tuotanto: Cinematograph Ab. Ohjaus: Tuija-Maija Niskanen. Käsikirjoitus: Eija-Elina Bergholm. Pääosissa: Pirkko Nurmi (Valerie von Freyer), Stina Ekblad (Kerstin von Wetterstrand), Carl-Axel Heiknert (Magnus von Freyer), Kerstin Tidelius (Maria von Freyer), Mimi Pollak (isoäiti), Gunnar Björnstrand (isoisä). Ensi-ilta: 9.4.1982. Pituus/kesto: 2465 m / 90 min. Esitysformaatti: 35 mm. Ikäraja: K12.
Jäähyväiset on tyylikäs, sotien väliseltä ajalta käynnistyvä kasvukertomus yläluokkaiseen suomenruotsalaiseen sukuun syntyneen naisen itsenäistymisestä, taiteellisen ja seksuaalisen identiteetin etsimisestä.
Elokuvan tulkintahistoria on vaihtelevuudessaan kiinnostava. Alun perin puhuttiin avainelokuvasta, joka kiinnittyi suomenruotsalaisen tunnustusfiktion perinteeseen. Lähtökohtana olivatkin teatterinjohtaja Vivica Bandlerin kasvukokemukset von Frenckellin vauraassa mahtiperheessä. Kun Bandler kuitenkin tuotannollisen köydenvedon (johon osallistuivat Ingmar Bergman tuotantoyhtiön ja Jörn Donner Ruotsin elokuvainstituutin puolesta) tuloksena veti nimensä alkuteksteistä, vertailu alkoi laimentua.
Vuosien varrella pinnalle alkoi nousta elokuvan lesboteema, joka ensi-illan aikaisessa lehdistökeskustelussa jäi vielä vähälle huomiolle. Jäähyväiset nousikin myöhemmin kansainvälisten homo- ja lesboelokuvafestivaalien kestosuosikiksi, ja nyt Tove-elokuvan (2020) jälkeen sitä on kiinnostava katsoa uudella tavalla: Bandlerin ja Janssonin romanssin varhaisena tulkintana toisesta näkökulmasta, vaikka verhotummin. (KL)