Pe 3.9. klo 18.00

MIEHEN TYÖ

Aleksi Salmenperän toinen pitkä näytelmäelokuva Miehen työ (2007) syntyi ideatasolla jo ennen esikoispitkää Lapsia ja aikuisia. Hahmotellessaan aihetta elokuvalle ohjaaja-käsikirjoittaja lähestyi omaksi kokemiaan pelkotiloja ja epävarmuuksia. Raakaversion pohjalta syntyi lopulta häpeän teemaan kietoutuva kriittinen luenta miehisyyden raja-aidoista.

Tehtaalla työskentelevä Juha (Tommi Korpela) joutuu irtisanotuksi. Asian kertominen masennuksesta kärsivälle vaimolle (Maria Heiskanen) tuntuu vaikealta, joten mies jatkaa elämäänsä niin kuin mikään ei olisi muuttunut. Joka aamu Juha nousee samalla kellonlyömällä teeskennellen töihin lähtöä, vaikka todellinen määränpää onkin huoltoaseman kahvilinjasto.

Lopulta mies keksii alkaa myymään yksityisiä remonttipalveluja. Koukkuun tarttuu rikas naishenkilö, jolla on kuitenkin mielessä jotain muuta kuin väliseinien purkaminen. Kammatessaan alasti naisen hiuksia Juha löytää ratkaisun ongelmaansa. Yhdessä kaverinsa Ollin (Jani Volanen) kanssa hän alkaa myydä seuralaispalveluja naisille.

Miehen työn keskiössä on mieheyden kriisiytynyt malli. Kun duunarin asema elättäjänä ja perheen päänä katkeaa, alkaa samalla horjua oma maskuliininen identiteetti. Totuutta ei kuitenkaan rohjeta katsoa silmiin, eikä asiasta hiiskuta sanallakaan. Läpi mennään vaikka harmaan kiven, hampaat irvessä ja keho ruvella. Ongelmat kyllä korjautuvat, kun pihaan tuodaan uusi auto ja pesukone.

Luonteeltaan tummanpuhuva tragikomedia on Salmenperän tyylille ominainen. Se kohdistaa linssinsä suomalaisen miehen rujoon muotoon tarkastellen samalla maskuliinisuuskäsitysten ahdasta kehikkoa. Elokuva maalaa kuvan miehisestä maailmasta, jossa tunteet peitetään kuoren sisään ja ongelmat taotaan matalaksi uppiniskaisella itsevarmuudella.

Ulospääsyä etsiessään tarinan henkilöt päätyvät kuitenkin hyörimään kuin laivat tuuliajolla. Usko omiin kykyihin on hurja, mutta kömpelyys kalvaa sekä suorittamista että tosiasioiden ymmärtämistä. Pääoma ja materia eivät ole ratkaisu parisuhteen sisäiseen kriisiin, eikä menneisyyden virheitä korvata lomamatkoin ja mikroaaltouunein. Salmenperä löytää sympatiaa ja huumoria ukkoparkojen harhailusta mutta uskaltaa olla myös kriittinen kapeakatseisia heeroksia kohtaan.

Miehen työ sai osakseen laajasti myönteisen vastaanoton. Kansainvälisillä festivaaliareenoilla huomioitu elokuva oli myös yhdentoista Jussi-patsaan ehdokas, joista lopulta mukaan päätyi parhaan miespääosan ja miessivuosan palkinnot.

Sampo Bergman