To 2.9. klo 21.00
KELET

Parikymppinen Kelet hehkuu spottivalojen loisteessa. Pitkä tumma nuori nainen poseeraa lavalla itsevarmuutta säteillen. Käynnissä on kilpailu, mutta voitto on toissijaista. ”Honestly, mua ei kiinnosta voitanko vai en, häviänkö vai en. Mä haluan vain pitää hauskaa tänään.”

Kelet (2020) on toimittaja Susani Mahaduran ensimmäinen ohjaustyö. Se on myös ensimmäinen suomalainen dokumenttielokuva, jonka pääosassa on tummaihoinen transnainen. Avoin ja arvokas henkilökuva erilaisuudesta ja itsensä etsimisestä on samalla myös kuvaus yhteisöstä ja sen merkityksestä yksilön elämässä.

Englantiin perheensä kanssa teini-ikäisenä muuttanut suomensomalialainen Kelet tuli ulos kaapista 19-vuotiaana. Vanhempien reaktiot jättivät syvät arvet nuoreen naiseen, ja muutto takaisin Suomeen tuntui ainoalta keinolta paeta ympäröivää kurjuutta. Uusi elämä avautui vailla suuntaa taikka paikkaa mihin mennä. Suomessa turvasatama kuitenkin löytyi paikallisesta ballroom-yhteisöstä sekä läheisestä ystävästä Lolasta, joka tarjosi kodin eksyneelle.

”Valittu perhe” nouseekin Kelet-dokumentissa keskeiseen asemaan. Kyseessä on ansiokas sukellus Helsingin eläväiseen ballroom-skeneen ja vogue ball -tapahtumiin. Kuluneina vuosina realitykilpailujen kautta valtavirtaan noussut ball-kulttuuri näyttäytyy dokumentissa muunakin kuin vain glitterloistona ja virtaavana samppanjana. Varsinkin ei-valkoiselle sateenkaariväelle se on turvallinen ja kannustava tila erilaisuuden juhlistamiseen ja oman identiteetin kokeiluun. Heille ”vogue” on merkityksiltään muutakin kuin Madonnan hitti 1990-luvulta.

Lähipiirin asema korostuu Keletin henkilökohtaisessa matkassa. Nuoren naisen unelmat mallinurasta siintävät edessäpäin, kuten myös kysymykset omasta paikasta yhteiskunnassa. Vaikka ennakkoluulot ja vihamieliset asenteet kummittelevat taustalla, elokuva painottaa, että kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Turvaverkko on läsnä silloin, kun omat jalat eivät jaksa kantaa.

Päähenkilön läpi heijastuu sekä kuljetun matkan jättämä jälki että tulevaisuuden haaveet ja haasteet. Kyseessä on rehellinen, mutta myös toiveikas kasvutarina, jossa epävarmuuden hetkiä seuraa askel eteenpäin. Järven rannalla, laineen liplatuksen ja vihertävien puiden keskellä päässä pyörii monta ajatusta. Mistä tähän on tultu ja mitä edessä näkyy?

Matka on ollut pitkä, mutta lopun kuvat kertovat paljon. Katua kulkee eteenpäin elegantti, musiikin rytmiin liikehtivä omaehtoinen nainen. Tästä on hyvä jatkaa.

Sampo Bergman