Su 5.9. klo 12.00

HUIJARIEN HUVITTAVAT HUIPUTTAJAT

Turussa asuneet Kivimäen veljekset Aarne (1911–1988) ja Eino (1916–1986) valmistivat 1940-luvulla neljä pitkää näytelmäelokuvaa.

Vuonna 1940 he debytoivat elokuvaurallaan jännityskomedialla Kulkurin holhokki, joka oli Chaplin-vaikutteita sisältänyt mykkäelokuva. Kun Kulkurin holhokin esitykset loppuivat, veljekset alkoivat valmistaa melodraamaa Miehen vankina (1943), joka oli Kivimäkien ainoa vakava-aiheinen elokuva. Jatkosodan yhä jatkuessa valmistui jännityskomedia Kaksi kivaa kaveria (1944) ja runsas vuosi myöhemmin – edelliselle jatkona – Huijarien huvittavat huiputtajat (1945).

Kaksi kivaa kaveria sai varsin tyrmäävän vastaanoton, mutta turkulaisveljekset eivät menettäneet uskoaan elokuva-alalla. Seuraavaan tuotantoon saatiin rahoittajaksi jyväskyläläinen toimittaja ja elokuvateatterin omistaja Rauha Kilpikoski-Huuskonen. Paikallinen tuotantoyhtiön nimi, Turun Elokuva Oy, muutettiin Kansan Filmi Oy:ksi. Uuden yhtiön ensimmäisenä tuotantona alettiin valmistaa elokuvaa, joka veljesten Iuonnehdinnan mukaan tulisi olemaan ”vakavalle, yhteiskunnallisiakin probleemoja käsittelevälle pohjalle rakennettu seikkailukomedia”. Rahoitusta uuteen elokuvaan saatiin myös levitysennakkona Adams-Filmiltä.

Muodoltaan Huijarien huvittavat huiputtajat on episodimainen – huumori, jännitys, romanssi ja musiikkinumerot saavat kukin oman osionsa. Päähenkilökaksikon Samin ja Santun (Mikko Miehelä ja Eino Hyrsky) toilailuja seurataan silti varsin pitkään ennen siirtymistä tarinan rakkaus- ja jännitysjuoneen, ja koko elokuvalla on komediallinen pohjavire.

Veljesten lupaamia yhteiskunnallisia pohdintoja tarinaan todellakin sisältyi. Sami ja Santtu tapaavat seikkailujensa kuluessa uudelleen Teksasin aikaisen tuttavansa Veikko Koivusen, jota voisi luonnehtia utopistisosialistiksi. Koivusen suunnitelmissa on Korpikylä-niminen ihanneyhdyskunta, joka asumisoloiltaan, työmuodoiltaan ja harrastusmahdollisuuksiltaan ylittäisi kaupungin houkutukset. Veikon suunnitelmassa maatyöläiset olisivat palkollisia ja yhdyskunnan alueella toimisivat muun muassa elokuvateatteri, ravintola ja osuuskauppa.

Huijarien huvittavat huiputtajat on runsaasti musiikkinumeroita sisältävä komedia, jossa hauskutusten lisäksi on esimerkiksi varsin näyttäviä takaa-ajokohtauksia. Kriitikot tyrmäsivät tämänkin Kivimäkien elokuvan, mutta maaseudun kiertuenäytöksissä sitä esitettiin täysille saleille.

Kiertue-esitysten jälkeen elokuva ehti hyvin huonoon kuntoon ennen kuin turkulaiset elokuva-aktiivit kiinnostuivat siitä 1990-luvulla. Suomalaisen elokuvan festivaalin keräämin varoin ja silloisen Suomen elokuva-arkiston tietotaidolla elokuva kunnostettiin. Juhlavan uusintaensi-iltansa se sai Suomalaisen elokuvan festivaalilla 1996. Huijarien huvittavat huiputtajat onkin kunniakas osa turkulaisen näytelmäelokuvan perintöä ja Suomalaisen elokuvan festivaalin historiaa.

Matti Salakka