Pe 4.9. klo 16.00. Vieraana näyttelijä Tapio Kouki.

Maunu Kurkvaaran viidestoista ohjaustyö Rottasota syntyi suomalaisen elokuvan murroskaudella. Kurkvaara oli edeltävän elokuvansa Tänään olet täällä aikoihin ilmoittanut jäävänsä pois elokuvatekemisen parista. Syynä oli tyytymättömyys kotimaisen elokuvan olemattomiin tukijärjestelmiin ja heikkoihin tuotantomahdollisuuksiin. Uutta elokuvaa alettiin valmistella kuitenkin jo reilun vuoden jälkeen.

Rottasodan yhtenä keskeisenä teemana oli maailmanlaajuisesti pinnalla olleet ympäristökysymykset. Maapallon saastuminen aktivoi ympäristönsuojelusta käytävän keskustelun myös Suomessa 1960-luvun lopulla. Teos heijasteleekin vahvasti vuosikymmenen mielenmaisemaa ekologisen sanomansa kautta, joka sulautuu yhteen teollisen yhteiskunnan kritiikin ja radikaalin nuorisokuvauksen kanssa.

Elokuva kertoo kahdesta nuoresta rakastavaisesta, pääministeri Kanniston (Pehr-Olof Sirén) tyttärestä Johannasta (Thelma Ramström) ja ministeri Mäkisen (Ekke Hämäläinen) pojasta Raunosta (Tapio Kouki). Eräänä iltana nuoret katsovat ekologiskriittisen elokuvan, joka saa heidät kyseenalaistamaan vanhempiensa poliittisia aikeita. Alkaa haarautuva pakomatka yhteiskuntaa karkuun, läpi alamaailman jazz-tilojen ja betonikellareiden.

Rottasota on kuvaus taistelusta urbaanin yhteiskunnan rappiota vastaan. Ihmisten itsekeskeisyys tuhoaa luonnon ympäriltä ja demokratiasta on tullut poliittisten broilereiden nokkimismaastoa, jossa pieni ihminen joutuu ainoastaan potkituksi. Kansalaisia kontrolloidaan nautintoaineita säännöstelemällä, samalla kun lääketeollisuus on ottanut entistä pitävämmän otteen ihmisten arjesta.

Teoksen pessimistinen sanoma väreilee pistävästi nykyhetkessä. Nuoret aktiivit koettavat saada edeltävän sukupolven näkemään, kuinka maapallon ekologinen kello tikittää, mutta huudot ohitetaan holhoavalla hyssyttelyllä ja silmät suljetaan syöksykierteen keskellä. Elokuva ympäristöliikkeiden varhaisajalta tarjoaa hämmentävän peilikuvan tähän päivään, jossa asetelma ei ole juurikaan muuttunut.

Tuotannollisesti Rottasota mukailee pitkälti Kurkvaaran aiempien ohjaustöiden perinteitä. Elokuva oli käytännössä yhden miehen projekti, jonka melkein jokaisesta osa-alueesta vastasi ohjaaja itse. Rakenne on hajanainen ja tyyli liki vastaelokuvallinen. Kohtaukset purkitettiin yhdellä otolla, ylimääräistä materiaalia lainattiin Kurkvaaran aiemmista elokuvista ja kaikki dialogi jälkiäänitettiin. Ajankohtaisuudestaan huolimatta Rottasota myös jatkoi ohjaajan pitkään jatkunutta kaupallisten kompastelujen linjaa. Elokuvan menestys lippuluukuilla oli ensi-iltavuotensa heikoin.

Esittelyteksti Sampo Bergman


Rottasota (Råttkriget). 1968. Tuotanto: Kurkvaara-Filmi Oy. Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus, leikkaus ja lavastus: Maunu Kurkvaara. Äänitys ja miksaus: Tuomo Kattilakoski. Musiikki: Otto Donner. Näyttelijät: Thelma Ramström (Johanna Kannisto), Tapio Kouki (Rauno Mäkinen, ”Rauski”), Pehr-Olof Sirén (pääministeri Kannisto, Johannan isä), Sinikka Hannula (Johannan äiti), Ekke Hämäläinen (Raunon isä, ministeri Arvo Mäkinen), Mai-Brit Heljo (Raunon äiti), Päivi Paunu (Marja, Miken ystävätär), Ilmari Saarelainen (Rauskin kaveri), Jarkko Rantanen (Jarski), Hannu Kahakorpi (Mike, taiteilija), Yrjö Tähtelä (varjostaja / ääni puhelimessa), Tarja-Tuulikki Tarsala (pääministerin rakastajatar), Toivo Reinikka (Onninen, kuulusteleva poliisi), Petra Frey (Johannan tuttava), May-Britt Stierncreutz (kukkaistyttö), Olavi Ahonen (kertoja), Yrjö Järvinen (selostaja ekologisessa elokuvassa), Tarja Markus (Marja, Miken ystävätär). Ensi-ilta: 31.3.1968 Kuopio (Kuvakukko), 5.4.1968 Helsinki (Axa, Elysée ja Tuulensuu), 26.4.1968 Turku (Kinola). Pituus/kesto: 2185 m / 80 min. Esitysformaatti: DCP.