KARTANON NAISET la 13.4. klo 10

Gund von Numers-Snellmanin vuoden 1942 Kvinnorna på Larsvik -romaaniin pohjautuva Kartanon naiset oli Ilmari Unhon yhdestoista ohjaustyö. Toisen maailmansodan aikaisten suomalaiselokuvien mielenmaisemaan sulautuva melodraama omasi paljon samaa tarttumapintaa kuin ohjaajan vuotta aiemmin ilmestynyt sota-ajan draama Kirkastettu sydän.

Talvi- ja jatkosodan myllerrysten läpi kulkeva elokuva kertoo Larsvikin kartanon nuoresta emännästä Pia ”Barbi” Barbara Björneristä (Hilkka Helinä), jonka orastava lempi vieruskartanon nuoreen kreivi Rolf von Otteriin (Reino Häkälä) on ajautunut karikolle tämän avioiduttua rikkaan perijättären kanssa. Sydänsurut jäävät kuitenkin toisaalle sodan saavuttaessa sukukartanon turvalliset miljööt. Barbi joutuu astumaan uuteen rooliin kartanon patruunana, ja samalla syvenee suhde hänen aiemmin tutustumaansa majuri Jukka Kaplasiin (Joel Rinne), joka tuntuu olevan ainoa valonpilke harmaiden aikojen keskellä.

Kartanon naiset sai ensi-iltansa vain muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Sota ja sen jättämä epävarmuuden ilmapiiri häilyivät vahvasti kansalaisten mielessä, ja Unhon ohjaus olikin osaltaan tämän yhteiskunnallisen psyykeen läpipurkua. Kokonaisuus huokuu menetysten pohjalta kumpuavaa paatoksellista tragediaa valaen yhtäaikaisesti uskoa parempaan huomiseen. Velvollisuudentunnon ja uhrautuvaisen teemat leimaavat elokuvan henkilökuvia painottaen sanomassaan ponnisteluiden ja vahvan tahtotilan merkitystä kansakunnan selviytymiselle.

Naiskeskeisten pitkän aikajänteen omaavien filmatisointien tekijänä Unho oli todistanut kykynsä jo kolme vuotta aiemmin ilmestyneessä Neljässä naisessa. Monisyiset hahmokuvaukset korostuvat myös Kartanon naisissa, jonka henkilöhahmoista keskeiseen rooliin nousee Barbin lisäksi tämän kosmopoliittinen taiteilijaserkku Ebba (Salli Karuna). Sota saa naisen näkemään suhteensa kotimaahan uudestaan, ja ylellinen taiteilijaelämä vaihtuukin joukkojen avustamiseen rintamalla. Hahmokuva voidaan nähdä selkeänä osana elokuvassa käytävää kansallisen identiteetin pohdintaa.

Huolimatta aiheen ja teemojen puhuttelevuudesta Kartanon naiset sai kylmäävän vastaanoton aikalaiskriitikoilta. Unhon ohjauksen korosteinen pateettisuus nähtiin selvänä tyylirikkona, kuten myös elokuvan pingottunut jäykkyys. Ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta elokuva oli katsojamenestys ja kävijämäärät suurten kaupunkien lippuluukuilla ilmestymisvuotensa neljänneksi parhaita.

Tästä huolimatta Kartanon naiset nousee harvoin esille kotimaisista sota-ajan elokuvista puhuttaessa. Tämä on sikäli sääli, sillä teoksen aikalaiskuva ja taiten luotu melodramaattinen ote tekevät siitä puutteineenkin merkittävän. Elegantti kartanokuvaus taipuu monimuotoiseksi henkilökertomukseksi, jolle vankat näyttelijäsuoritukset antavat viime kädessä sen vahvimman pohjan.

Esittelyteksti Sampo Bergman

Kartanon naiset (Kvinnorna på Larsvik). 1944. Tuotanto:Suomi-Filmi Oy. Ohjaus ja käsikirjoitus: Ilmari Unho. Kuvaus: Pentti Lintonen. Äänitys: Hugo Ranta. Leikkaus: Elle Hongisto. Lavastus: Roy. Musiikki: George de Godzinsky. Näyttelijät: Hilkka Helinä (Pia Barbara Björner, ”Barbi”, myöh. rouva Kaplas), Joel Rinne (kapteeni, myöh. majuri Jukka Kaplas), Ruth Snellman (Cecilia Björner-Malmsten, ”Cilla”), Salli Karuna (taiteilija Ebba Elisabeth Björner), Eine Laine (Mari, Larsvikin emännöitsijä), Emma Väänänen (Irja Malm), Maininki Sippola (Inga Diether, myöh. kreivitär von Otter), Rauha Rentola (Bertta), Eino Kaipainen (majuri, myöh. everstiluutnantti Freddi Malm), Reino Häkälä (kreivi, res. luutnantti Rolf von Otter), Kaarlo Aavajoki (Larsvikin pehtori Aarne Mustonen), Paavo Jännes (kreivi von Otter, Lintulahden omistaja), Tapio Nurkka (luutnantti Kivi), Rauli Tuomi (sotilaspappi),Wilho Ilmari (eversti). Ensi-ilta: 25.12.1944 Helsinki (Kino-Palatsi, Scala), Turku (Kino-Palatsi). Pituus/kesto: 2400 m / 88 min. Esitysformaatti: DCP.

Alkukuvana: Ilmari Unhon trailereita. 10 min, DCP.