Näytös su 10.4. klo 16.00. Vieraana Esko Salminen.

Suomen itsenäistymisestä tuli vuonna 1967 kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuoden innoittamina Spede Pasanen, Jukka Virtanen ja Ere Kokkonen käsikirjoittivat farssin Pähkähullu Suomi, jossa annetaan Suomi-kliseille kyytiä. Pasanen tuotti ja Virtanen ohjasi elokuvan, josta tuli vuoden 1967 katsotuin.

Pähkähullu Suomi edustaa kotimaisessa elokuvassa harvinaista metafiktiota. Se on elokuva elokuvan tekemisestä ja suomalaisuuden hulvaton satiiri. Näennäisestä dokumentaarisuudestaan huolimatta elokuva leikittelee jatkuvasti omalla fiktiivisyydellään. Käsikirjoitus on tekijöiden mielivaltaisesti muutettavissa, ja toisaalta henkilöhahmot voivat karata omille teilleen skenaariosta piittaamatta. Monet aikakauden julkkikset tekevät elokuvassa cameo-roolin.

Spede Pasanen näyttelee amerikansuomalaista hiusöljymiljonääriä William Njur-mea, joka saapuu Suomeen vierailulle. Verorahoilla on kuvattu Suomea esittelevä filmi, jossa kuljetaan Njurmen ja hänen tapaamansa kulkuri-Simon (Simo Salminen) mukana ympäri maata. Ohjaaja (Virtanen) ja tuottaja (Kokkonen) pitävät pätkää epäonnistuneena ja tiedustelevat kadulta poimitulta ”herra keskivertosuomalaiselta” (Leo Jokela), mihin suuntaan matkailumainosta kannattaisi muokata.

Pasasen, Virtasen ja Kokkosen edellinen yhteistyö, Millipilleri (1966), sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Pähkähullusta Suomesta arvostelijat pitivät enemmän. Aamulehden Matti Rosvall kehui elokuvaa ”satiiriselta aineistoltaan hyvinkin purevaksi, vauhdikkaaksi ja suhteellisen tasapainoiseksi farssikomediaksi”. Kauppalehden Eero Tuomikosken mielestä elokuva oli ”sujuvasti yhteen nivottu kokoelma vitsejä Turisti-Suomen myyteistä”. Suomen Sosialidemokraatin Inkeri Lius kirjoitti elokuvan olevan ”erittäin rikas näköaistiin vetoavista vitseistä, joista monet perustuvat asetel-mien luonnottomuuteen ja antoisaan kuvauskulmaan”.

Myöhempien televisioesitysten lehtikritiikit osoittavat komedian kestäneen hyvin aikaa. Markku Tuuli kirjoitti Katso-lehdessä: ”Turhapuro-hölmöilyjen rinnalla Pähkähullu Suomi tarjoaa Spede-oivalluksia tuoreimmillaan” (1983). Seuraavalla vuosikymmenellä Raimo Kinisjärvi kehui elokuvaa Kalevassa: ”Pähkähullu Suomi on kauniisti ikääntynyt kotimainen elokuvakomedia. (…) Kuvallinen ilottelu ei hidastu hetkeksikään, kiihtyy vain loppua kohti” (1994). Helsingin Sanomien Jussi Karjalainen puolestaan kirjoitti: ”Pähkähullu Suomi on ehdottomasti Speden onnistuneimpia elokuvia eli niitä harvoja, joissa keksimisen ilo voittaa typeryyden” (1994).

 

Lumimarja Tirronen

 


Pähkähullu Suomi

(Helgalna Finland) 1967. Tuotanto: Filmituotanto Spede Pasanen Ky. Ohjaus: Jukka Virtanen. Käsikirjoitus: Jukka Virtanen, Ere Kokkonen, Spede Pasanen. Kuvaus: Osmo Harkimo, Kari Sohlberg. Äänitys: Paul Jyrälä. Leikkaus: Juho Gartz. Lavastus: Aimo Pöyhönen. Musiikki: Jaakko Salo. Näyttelijät: Spede Pasanen (hiusöljymiljonääri William Njurmi), Simo Salminen (Simo, kulkuri, ”chanson-laulaja Pierre Dumas”), Esko Salminen (Luigi Cravatto, Njurmen henkivartija), Leo Jokela (”herra keskivertosuomalainen”, tyypillinen suomalainen veronmaksaja), Toivo Mäkelä (pääministeri), Jukka Virtanen (elokuvaohjaaja Jukka Lahtinen alias Top Secret Agent 1 AE Q), Ere Kokkonen (elokuvatuottaja Erkki Sormio alias Top Secret Agent 2 OE Q), Tarja-Tuulikki Tarsala (Miss Smith, William Njurmen sihteeri), Marja-Liisa Ståhlberg (Miss Suomi), Marita Nordberg (talon tyttö), Pirjo Pasanen (toimittaja Kielo Joki), Pentti Irjala (autoileva herra), Timo T. Kaukonen (ministeri), Matti Dahlberg (ministeri), Heikki Kuvaja (ministeri / hirviporukan jäsen), Paavo Huuskonen (ministeri), Raimo Virtanen (hirviporukan pomo), Anssi Kukkonen (urheiluselostaja), Heikki Kahila (tv:n uutistenlukija), Osmo Harkimo (salapoliisi), Antti Tarkiainen (tappelija laivalla), Paula Rosti (Avun elokuvatyttö Paula Rosti, Top Secret Agentsien apuri), Marja Janhunen (tarjoilija saluunaravintolassa), Veikko Sinisalo (”Suohullu Pähkä”). Ensi-ilta: 25.8.1967 Helsinki (Rea, Ritz, Tuulensuu), Turku (Kinola). Pituus/kesto: 2290 m / 84 min. Esitysformaatti: DCP.