Näytös su 10.4. klo 14.00. Vieraana Esko Salminen. Säestys Kari Mäkiranta ryhmineen.

Aleksis Kiven klassinen kansankomedia ”Nummisuutarit” sai ensiesityksensä Suomalaisen Teatterin kiertueella Oulussa syyskuun 24. päivänä 1875. Elokuvaksi näytelmä on muuntunut sen jälkeen kaikkiaan kolmasti, esin vuonna 1923 Erkki Karun ohjaamana mustavalkoisena mykkäfilminä, sitten vuonna 1938 Wilho Ilmarin ohjaamana mustavalkoisena äänielokuvana  ja vihdoin 1957 Valentin Vaalan ohjaamana värielokuvana. Kussakin versiossa on ollut oma Eskonsa – Karulla se oli 33-vuotias Axel Slangus, Ilmarilla 28-vuotias Unto Salminen ja Vaalalla 28-vuotias Martti Kuningas.

Käsikirjoituksen Erkki Karun elokuvaan teki hänen hyvä ystävänsä, kirjailija Artturi Järviluoma. Kameran takana seisoi vuonna 1921 maahan saapunut Suomi-Filmin saksalainen pääkuvaaja Kurt Jäger. Ulkokuvat otettiin pääosiltaan Lopella Hunsalan ja Pilpalan kylissä, mistä vielä löytyi isoajakoa edeltänyttä maalaismiljöötä riittävän aitona.

Hääkohtausta Karrissa avusti runsas joukko paikallista kylänväkeä, heidän joukossaan myös Lopella kesää viettänyt taiteilija Tyko Sallinen. Pääroolit oli miehitetty ammattinäyttelijöillä. Mikko Vilkastusta esitti Aku Käyhkö, Jaanaa Heidi Blåfield-Korhonen ja kanttori Sepeteusta Adolf Lindfors. Artturi Järviluoma vieraili elokuvassa pienessä korpraalin sivutehtävässä.

Eskon humalakohtausta varten kehitettiin omaperäinen ratkaisu: Kurt Jäger kameroineen hinattiin suuressa puulaatikossa taljojen avulla vankan honganoksan varaan kahdeksan metrin korkeuteen, minkä jälkeen laatikkoa pitelevät köydet kierrettiin maasta käsin tiukalle sykkyrälle. Kun otteet köysistä sitten kuvaustilanteessa irrotettiin, köydet kierteestä vapautuessaan saivat laatikon ja sen mukana kuvaajan kameroineen pyörimään vinhasti ympäri muutaman kierroksen ajan, oivallisena vertauskuvana Eskon vahvasta humaltumisesta. Perimätieto kertoo, että Kurt Jäger suostui nousemaan laatikkoon vasta sen jälkeen, kun hänelle oli luvattu tehtävästä erilliskorvaus sekä lisäksi kunnon ryypyt takaisin maan kamaralle päästyään.

Nummisuutarit on yksi ohjaaja Erkki Karun kolmesta pääteoksesta – kaksi muuta ovat Koskenlaskijan morsian (1923) ja Meidän poikamme (1929). Axel Slanguksen osasuoritus Nummisuutarin Eskona oli niin mainio, että Karu kiinnitti hänet viisi vuotta myöhemmin myös Meidän poikamme -elokuvan pääosaan, alokkaaksi 38-vuotiaana!

 

Kari Uusitalo

 


Nummisuutarit

(Sockenskomakarne) 1923. Tuotanto: Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Erkki Karu. Käsikirjoitus: Artturi Järviluoma. Kuvaus: Kurt Jäger. Leikkaus: Erkki Karu. Lavastus: Carl Fager. Näyttelijät: Adolf Lindfors (Sepeteus, kanttori), Alarik Korhonen (Topias, suutarimestari), Kirsti Suonio (Martta, Topiaksen vaimo), Axel Slangus (Esko, Topiaksen poika Antero Suonio), (Iivari, Topiaksen poika), Juho Puls (Niko, merimies), Heidi Korhonen (Jaana, Nikon tytär), Aku Käyhkö (Mikko Vilkastus), Jaakko Korhonen (Kristo, nuori seppä, Jaanan sulhanen), Konrad Tallroth (Karri, talon isäntä), Kaarlo Kari (Sakeri, Martan veli, viralta pantu poliisi), Martti Tuukka (Antres, kraatari ja klaneetin puhaltaja), Sven Relander (Teemu, viulunsoittaja), Artturi Järviluoma (korpraali), Märta Hansson (Kreeta), Jalo Yltävä (Esko lapsena / poika kestikievarin pihalla), Alpo Yltävä (Iivari lapsena / poika kestikievarin pihalla), Hilja Hiltanen (Kestikievarin vedenkantajatyttö), Iita Yltävä (Kestikievarin vedenkantajatyttö), Marjatta Talola (nainen Karrin pihalla), Simo Saksala (mies Karrin pihalla), Tyko Sallinen (häävieras), Anton Soini (häävieras), Åke Svensson (Jaakko, puusuutari), Adolf Lintunen (piiputteleva mies), Juho Seppälä (piiputteleva mies), Lauri Saksala (isäntä). Ensi-ilta: 11.11.1923 Helsinki (Bio-Bio, Edison), 24.11.1923 Turku (Alhambra, Olympia). Pituus/kesto: 2100 m / 92 min. Esitysformaatti: DCP.