Näytös la 9.4. klo 22.00

Verrattain vähäiseksi jääneen suomalais-neuvostoliittolaisen elokuvayhteistyön merkittävimmät saavutukset ovat vuonna 1959 valmistunut Kalevala-tarina Sampo ja vuonna 1975 ensi-iltaan tullut ”Lenin Suomessa” -parafraasi Luottamus. Aloite Lenin-elokuvan tekemiseen tuli suomalaiselta taholta, Kalevalan filmaaminen sen sijaan venäläisiltä vuonna 1956 Moskovassa järjestetyn suomalaisen elokuvan viikon yhteydessä. Lopullinen filmaussopimus Mosfilmin ja Suomi-Filmin kesken allekirjoitettiin 9.5.1957 Helsingissä, ja kuvaustyöt alkoivat Suomesta heinäkuun puolivälissä samana vuonna.

Elokuvan käsikirjoitus syntyi venäläisin voimin Kalevalan Sampo-runojen pohjalta. Elokuvasovituksen itseoikeutetuksi ohjaajaksi tuli venäläisen fantasiaelokuvan uranuurtaja Aleksandr Ptushko (1900–1973), joka kertomansa mukaan oli tuntenut mielenkiintoa Kalevalaa kohtaan jo koulupoikana. Suomalaiseksi apulaisohjaajaksi Risto Orko määräsi luottohenkilönsä Holger Harrivirran (s. 1915).

Muistelmateoksessaan Lykättävät lyhdyt ja kannettavat kamerat (1983) Harrivirta kertoo hauskasti ja eloisasti elokuvan monivaiheisen tekotarinan. Ulkokuvat otettiin sekä Suomessa että Neuvostoliiton Krimillä; studiokuvaukset tehtiin kokonaisuudessaan Moskovassa. Kuvausvaihetta kesti aina vuoden 1958 lokakuun loppuun.

Ptushko suunnitteli tarinaan monia työläästi toteutettavia trikkikohtauksia, näyttävimpänä jakson, jossa Ilmarinen kyntää kyisen  pellon tulta syöksevällä orilla. Kalevalan ulkopuolisista kansansaduista ja -tarinoista on poimittu esimerkiksi taikaviitan käyttö ja säkit, joihin on vangittu tuulia, sumua ja pakkasta, Lemminkäisen äidin kävely vetten päällä ja Sammon sirpaleen muuttuminen revontuliksi.

Työtä merkittävästi hidastuttava tekijä oli myös se, että elokuvasta tehtiin neljä erilaista versiota jo kuvattaessa: venäjän- ja suomenkielinen sekä normaalioptiikalla että anamorfisella Dyaliscope-linssillä.

Sammon keskeisistä näyttelijöistä ainoastaan Urho Somersalmi Väinämöisenä oli suomalainen, ja elokuva jäikin hänen viimeisekseen. Louhen osan tulkki Anna Orotshko oli venäläinen, samoin Ilmarisena nähty Ivan Voronev. Lemminkäinen eli Andris Oshin oli liettualainen, Lemminkäisen äiti Ada Voitsik ja Annikki, 19-vuotias Eve Kivi, olivat virolaisia. Suomessa vihdoin lokakuussa 1959 ensi-iltaan saadusta Sammosta tuli samalla näytelmäelokuvatuotantoaan merkittävästi supistaneen Suomi-Filmi Oy:n 40-vuotisjuhlaelokuva.

 

Kari Uusitalo

 


Sampo

1959. Tuotanto: Mosfilm, Suomi-Filmi Oy. Ohjaus: Aleksandr Ptuško. Käsikirjoitus: Viktor Vitkovitsh, Grigori Jagdfeld. Kuvaus:Gennadi Tsekavyi, Viktor Jakushev. Äänitys: M. Bljahina. Pukujen suunnittelu: Ritva Karpio. Leikkaus: Holger Harrivirta. Lavastus: Lev Miltshin. Musiikki: Igor Morozov. Näyttelijät: Urho Somersalmi (Väinämöinen), Anna Orotshko (Louhi), Ivan Voronov (Ilmarinen), Andris Oshin (Lemminkäinen), Ada Voitsik (Lemminkäisen äiti), Eve Kivi (Annikki), Georgi Milljar (velho), Mihail Trojanovski (tietäjä), Aune Somersalmi (Louhen suomenkielinen ääni), Mauno Hyvönen (Ilmarisen suomenkielinen ääni), Kauko Kokkonen (Lemminkäisen suomenkielinen ääni), Hilkka Helinä (Lemminkäisen äidin suomenkielinen ääni), Anneli Haahdenmaa (Annikin suomenkielinen ääni), Toivo Lankinen (velhon suomenkielinen ääni), Kuuno Sevander (tietäjän suomenkielinen ääni), Lea Venkula (kalevalainen tyttö), Yrjö Jyrinkoski (kertoja alkujaksossa). Ensi-ilta: 16.10.1959 Helsinki (Kino-Palatsi), Turku (Ritz). Pituus/kesto: 2480 m / 91 min. Esitysformaatti: DCP.