Valentin Vaalassa henkilöityy ehkä selvemmin kuin kenessäkään toisessa
elokuvaohjaajassa koko suomalaisen studioaikakauden olemus. Vaala perusti jo
19-vuotiaana yhdessä Theodor Tugain (myöh. Teuvo Tulio) kanssa oman
tuotantoyhtiön, Fennica-Filmin. Heti ensimmäisistä elokuvista (esim. Mustalaishurmaaja,
1929 ja Laveata tietä, 1931) näkyy ammatillinen ote, kiinnostus
nykyaikaisiin, kansainvälisiin ja jopa eksoottisiin ilmiöihin sekä kyky etsiä
valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja.
Pääosan elämäntyöstään, 1930-luvun puolivälistä eteenpäin, Vaala teki Suomi-Filmin
luotto-ohjaajana. Hän oli ammattilainen, jonka ohjattavaksi voitiin antaa mikä
hyvänsä aihe luottaen siihen, että tuloksena on laadukas ja persoonallinen
elokuva. Niinpä Vaalan repertoaari yltää kulkuriromantiikasta (Kulkurin
tyttö, 1952) rikoselokuvaan (Totuus on armoton, 1963) ja klassikkofilmatisoinnista
(Nummisuutarit, 1957) iskelmäelokuvaan (Nuoruus vauhdissa, 1961).
Ehkä kaikkein puhtaimmillaan ”Vaalan kosketus” näkyy kuitenkin naiskomedioissa
ja melodraamoissa. Edelliset (esim. Lea Joutsenon kanssa tehdyt Morsian
yllättää, 1941 ja Tositarkoituksella, 1943) ovat dialogiltaan
räiskyviä screwball-tyyppisiä elokuvia, joissa komedian varjolla leikitellään
sukupuolirooleilla ja sosiaalisilla säännöillä. Jälkimmäiset taas liittyvät
teemoiltaan melodraaman perinteeseen – hyvän ja pahan kamppailu, kärjistyneet
sosiaaliset asetelmat, kohtalo, sokeus jne. – mutta ilmaisultaan ne ovat
hienovaraisempia ja pienieleisempiä kuin entisen työtoverin Tulion melodraamat.
Aiheeltaan ja miljööltään Vaalan melodraamat liikkuvat yhtä hyvin menneisyydessä
(Jossain on railo, 1949) ja maaseudulla (Koskenlaskijan morsian,
1937) kuin nykyhetken kaupungissa (Antreas ja syntinen Jolanda, 1941).
Lisäksi Vaala oli tunnettu taitavista kirjallisuusfilmatisoinneistaan, mitä
tyylilajia ne sitten edustivatkin. Erityinen merkitys hänellä oli Hella
Wuolijoen näytelmien sovittamisessa valkokankaalle (esim. Juurakon Hulda,
1937; Niskavuoren naiset, 1938 ja 1958; Loviisa, 1946). Niin
ikään F. E. Sillanpään (Ihmiset suviyössä, 1948), Mika Waltarin (Gabriel,
tule takaisin, 1951; Omena putoaa, 1952) ja Hilja Valtosen (Varaventtiili,
1942) teoksista muovautui Vaalan käsittelyssä elokuvaklassikoita. Yksi ”Vaalan
kosketuksen” peruspiirteistä oli totuttua hillitympi näyttelijäilmaisu. Vaala
suosikin tuttujen teatterinäyttelijöiden rinnalla omia teatterimaneereista
vapaita ”löytöjään” – heihin kuuluivat esim. Ansa Ikonen, Regina Linnanheimo,
Irma Seikkula, Hanna Taini, Kirsti Hurme, Olavi Reimas ja Martti Katajisto.
Näytelmäelokuvien ohella Vaala teki koko uransa ajan myös dokumentteja. Skaala
on lähes yhtä laaja kuin näytelmäelokuvissa: tuotantoon kuuluu niin pitkiä kuin
lyhyitäkin dokumentteja, esimerkiksi puolustusvoimien katsauksia,
mainoselokuvia (Ravintolayleisöä kameran silmän lävitse, 1930),
teollisuuselokuvia (Nestettä Naantalista, 1964) ja kaupunkidokumentteja
(Herää Helsinki!, 1939; Katoavaa Tamperetta, 1966).
Kimmo Laine
Valentin Vaalan ohjaamat pitkät elokuvat
1963 Totuus on armoton (+käsik. Juha Nevalaisen ja Mauri Sariolan kanssa)
1961 Nuoruus vauhdissa
1958 Niskavuoren naiset (+käsik. Usko Kempin kanssa)
1958 Nuori mylläri (+käsik. Usko Kempin kanssa)
1957 Nummisuutarit (+käsik. Ilmari Unhon ja Usko Kempin kanssa)
1956 Yhteinen vaimomme (+käsik.)
1955 Minä ja mieheni morsian (+leikk., käsik. Usko Kempin kanssa)
1954 ”Minäkö isä!” (+leikk., käsik. Usko Kempin kanssa)
1953 Siltalan pehtoori (+leikk., käsik. Usko Kempin kanssa)
1953 Huhtikuu tulee (+leikk., käsik. Usko Kempin kanssa)
1952 Omena putoaa (+leikk., käsik. Mika Waltarin ja Usko Kempin kanssa)
1952 Kulkurin tyttö (+leikk.)
1951 Gabriel, tule takaisin (+leikk., käsik. Mika Waltarin kanssa)
1949 Jossain on railo (+leikk., käsik. Eino Heinon kanssa)
1949 Sinut minä tahdon (+käsik., leikk.)
1948 Ihmiset suviyössä (+leikk., käsik. Lea Joutsenon ja Usko Kempin kanssa)
1947 Maaret – tunturien tyttö (+leikk., käsik. Usko Kempin ja Eino Heinon
kanssa)
1946 Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (+leikk., käsik. Hella Wuolijoen
kanssa)
1946 Viikon tyttö (+leikk., käsik. Tetin ja Lea Joutsenon kanssa)
1945 Vuokrasulhanen (+leikk., käsik. Tetin ja Lea Joutsenon kanssa)
1945 Linnaisten vihreä kamari (+leikk.)
1944 Dynamiittityttö (+leikk., käsik. Tetin ja Lea Joutsenon kanssa)
1943 Tositarkoituksella (+leikk., käsik. Tetin kanssa)
1943 Neiti Tuittupää (+leikk.)
1943 Keinumorsian (+leikk.)
1942 Varaventtiili
1941 Morsian yllättää (+leikk., käsik. Tetin kanssa)
1941 Antreas ja syntinen Jolanda (+leikk.)
1940 Jumalan myrsky (+leikk.)
1939 Vihreä kulta (+leikk., käsik. Juhani Tervapään ja Ossi Elstelän kanssa)
1939 Rikas tyttö (+leikk.)
1938 Sysmäläinen (+leikk.)
1938 Niskavuoren naiset (+leikk.)
1937 Koskenlaskijan morsian (+leikk.)
1937 Juurakon Hulda (+leikk., käsik. Jaakko Huttusen kanssa)
1936 Mieheke (+leikk., käsik. Hilja Valtosen kanssa)
1936 Vaimoke (+leikk., käsik. Tauno Tattarin kanssa)
1935 Kaikki rakastavat (+leikk., käsik. Topo Leistelän kanssa)
1935 Kun isä tahtoo… (+leikk., näyttelijä)
1934 Helsingin kuuluisin liikemies (+lavastus)
1933 Sininen varjo (+leikk., lavastus, käsik. Tauno Tattarin kanssa)
1931 Laveata tietä (+käsik., leikk.)
1929 Mustalaishurmaaja (+leikk., lavastus, käsik. Theodor Tugain kanssa)
1929 Mustat silmät (+leikk., lavastus, näyttelijä, käsik. Thodor Tugain kanssa)
