La 14.4. klo 20.00

Tåg norrut on ruotsinkielinen rinnakkaisversio Roland af Hällströmin draamasta Pikajuna pohjoiseen (1947). Pohjoismaista ulottuvuutta vahvistaa entisestään se, että af Hällströmin laatiman käsikirjoituksen taustalla oli, vaikkakin kreditoimatta, tanskalaisen Karen Aabyen romaani Aurinko kiertää rataansa (suomennettu 1945) – tosin sovitus on melko vapaa. Tarinan perusidea oli sinänsä tuttu monesta muustakin elokuvasta, kirjasta ja näytelmästä: joukko toisiaan tuntemattomia ihmisiä päätyy yhteiselle matkalle, ja vähä vähältä heidän tarinansa alkavat yhtäältä avautua ja toisaalta kietoutua toisiinsa.

Pitkä junamatka luo jonkinlaisen poikkeustilan, jossa kaikki henkilöt ovat hetken irrallaan totutusta ympäristöstään ja jossa sattuman, kohtalon ja vapaan tahdon kolmiyhteys muuttaa jokaisen elämää ratkaisevalla tavalla. Moni matkustajista ei ole ainoastaan matkalla johonkin, vaan myös paossa jotakin. Useimpia rasittaa jokin salaisuus, koski se sitten todellista identiteettiä, rakkaus- ja perhesuhteita, työtä tai terveydentilaa. Salaperäisyyden verhoa voimistaa vielä film noir -tyyppinen tummanpuhuva ja kohtalokas sävy, joka muutenkin oli ominainen sodanjälkeisten vuosien elokuville.

Pohjoismaiset markkinat – ja toisinaan myös Suomen ruotsinkieliset alueet – houkuttivat suomalaisia elokuvatuottajia toistuvasti; tämä tuntui epäilemättä luontevimmalta tavalta laventaa pienehköä suomenkieltistä markkina-aluetta. Systemaattisimmin ruotsinkielisiä versioita omista elokuvistaan teki Teuvo Tulio, mutta myös esimerkiksi Suomen Filmiteollisuudella oli omat yrityksensä (Juha, 1956), ja Pikajunan tuottanut Fenno-Filmi oli puolestaan kokeillut ruotsalaisyhteistyötä jo elokuvassa Matkalla seikkailuun (1945).

Käytännöt kieliversioiden tekemisessä vaihtelivat jonkin verran. Tåg norrut -elokuvan tapauksessa kieliversiot ovat varsin lähellä toisiaan. Kuvaaja, äänittäjä, lavastaja ja säveltäjä olivat kummassakin versiossa samoja, ja suurin ero on näyttelijöissä. Vain selvästi kaksikieliset näyttelijät kuten Leif Wager ja Sven Relander ovat mukana molemmissa, muuten suomenkieliset on korvattu joko ruotsalaisilla tai suomenruotsalaisilla näyttelijöillä (esimerkiksi Tulion Sellaisena kuin sinä minut halusit -elokuvan (1944) tähti Marie-Louise Fock). Käytännössä versiot lienee toteutettu pääosin niin, että ensin on kuvattu suomenkielinen otto ja sitten perään ruotsinkielinen vastaava, samoissa lavasteissa mutta osin eri näyttelijöillä.

Hankkeen skandinaavinen yhteyshenkilö oli tanskalais-ruotsalainen näyttelijä ja varieteetaiteilija Palle Hagmann, joka perusti yhteistyötä varten tuotantoyhtiön. Pohjoismaiden valloitus jäi kuitenkin kesken, ja Tåg norrut sai ensi-iltansa Ruotsissa vasta monta vuotta myöhemmin vaatimattomissa puitteissa. Hagmann palasi vaiherikkaalle viihdeteatteriuralleen; hän sai 1940-lopussa muun muassa tehtäväkseen perustaa Helsinkiin suuren kansainvälisen revyyteatterin, mutta tämäkin hanke kaatui rahavaikeuksiin.

Kimmo Laine

 

1947. Tuotanto: Fenno-Filmi Oy. Ohjaus: Palle Hagmann. Käsikirjoitus: Finn E. Sommerschield. Kuvaus: Esko Töyri. Äänitys: Björn Korander. Leikkaus: Tapio Ilomäki. Lavastus: Eero Levä, Kosti Aaltonen. Musiikki: Tapio Ilomäki. Näyttelijät: Ingrid Arehn (Maire Lundén), Leif Wager (Mauno Jaatinen), Erik Fröling (Hugo Jansson), Arna Högdahl (konsulinna Willström), Thorolf Behm (Kalevi Oras), Eva Hemming (Raili Oras), Marie-Louise Fock (Ilona Viirola), Palle Hagmann (Poul Nielsen), Curt Åström (Åberg), Curt Hammarberg (Lindström), Sven Relander (Ossi Karlsson), Eja Tengström (fru Karlsson), Arvi Tuomi (frälsningsmajoren), Kerttu Thorén (frälsningssoldaten), Oscar Tengström (lokförare Harras), Bert Sorbon (eldaren Ahvo), Rafael Jura (eldaren Aalto), Uno Lindroos (konduktören), Inga Procopé (vagnsstäderskan), Lars Forsell (konstapel Siltanen), Nisse Reiners (konstapel Loppi), Tore Thorén (stationsinsp. Lunden), Saga Eriksson (Anita Lunden), Waldemar Wohlström (Saarros). Ensiesitys Suomessa: Suomalaisen elokuvan festrivaali 14.4.2018. Kesto: 84 min. Esitysformaatti: DCP.