La 14.4. klo 11.00

Sisällissodan satavuotismuisto nousee Suomalaisen elokuvan festivaalilla esille kahteen otteeseen: Claes Olssonin elokuvassa Taistelu Näsilinnasta 1918 (2012) sekä tässä kolmen erilaisen ja eri ajoilta peräisin olevan elokuvan koosteessa.

Autenttista elokuvamateriaalia sisällissodasta kuvattiin verrattain vähän – osin siitä syystä, että Suomessa oli vuodesta 1916 asti vallinnut elokuvauskielto. Maassa liikkui kuitenkin useita ulkomaisia filmausryhmiä, ainakin Ruotsista, Ranskasta, Venäjältä ja Saksasta. Säilyneeseen aineistoon kuuluu saksalainen kooste Deutsche Hilfe Für Finland, josta nähdään nyt Suomen valkokankaille toimitettu versio Järjestyksen palauttaminen Suomessa suomalaisen valkoisen kaartin ja saksalaisten joukkojen avulla.

Näkökulma on peittelemättömän saksalainen: elokuvassa seurataan saksalaisten joukkojen lähtöä kohti Suomea, matkaa ensin myrskyävällä merellä ja sitten junaradalla kohti Helsinkiä, ja sen jälkeen taisteluita, vangitsemisia ja paraateja pääkaupungissa. Taistelukohtaukset ovat tyypilliseen tapaan lavastettuja, mutta mukaan on taltioitunut paljon arvokasta aineistoa, ei pelkästään saksalaisista joukoista ja voitonparaateista vaan myös esimerkiksi punavangeista ja elämästä Helsingissä viimeisiä sotaviikkoina.

Sisällissodan eräänlaisen epävirallisen 50-vuotiselokuvan Sama kaiku on askelten (1968) keskeinen tekijä oli Reino Palmroth, joka tunnettiin kirjailijana nimellä Reino Hirviseppä ja kuplettimaakarina nimellä Palle. Palmrothilla oli pitkä elokuvatausta uutiskatsausten selostajana, laulujen sanoittajana (muistetuin on ”Romanssi” elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi, 1943) sekä Suomi-Filmin myyntipäällikkönä. Sisällissotadokumentin taustalla oli Palmrothin oma tuotantoyhtiö Opus Oy, ja muina tuottajina olivat Mainos-Studio Oy sekä Jääkäriliitto. Elokuvan näkökulma onkin pitkälti jääkäreissä. Mukana on autenttisen kuvamateriaalin lisäksi myös vuonna 1968 pääosin Tampereen seudulla kuvattua aineistoa.

Koosteen kolmas ja tuorein elokuva siirtää nökökulman toiselle puolelle. Sini Järnströmin Hilja, punaisen tyttö (2008) esittelee 101-vuotiaan Hilja Virtasen, jonka isä oli punakaartilainen. Sisällissotaa ja sen pitkää vaikutusta käydään läpi Hiljan muistojen kautta.

Kimmo Laine

 

Järjestyksen palauttaminen Suomessa suomalaisen valkoisen kaartin ja saksalaisten joukkojen avulla / Deutsche Hilfe für Finnland mit den deutschen Landungskorps nach Helsingfors 1918. Tuotanto: Deutsche Bild, BUFA Bild und Film Amt. Ensi-ilta: 24.6.1918, Viipuri (Salama Teatteri). Pituus/kesto: 13 min. Esitysformaatti: DCP.

Sama kaiku on askelten 1968. Tuotanto: Opus Oy, Mainos-Studio Oy, Jääkäriliitto. Ohjaus: Reino Palmroth. Kuvaus: Reino Tenkanen, Allan Pyykkö. Leikkaus: Allan Pyykkö. Selostus: Reino Palmroth. Pituus/kesto: 650 m / 24 min. Esitysformaatti: filmi 35 mm.

Hilja, punaisen tyttö 2006. Tuotanto: Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK / Taide ja viestintä. Ohjaus ja käsikirjoitus: Sini Järnström. Kuvaus: Jaakko Slotte, Sini Järnström. Äänisuunnittelu: Kyösti Kallio (II). Leikkaus: Arttu Luukkonen, Sanna Ryhänen. Musiikki: Kyösti Kallio (II). Esiintyjät: Hilja Virtanen. Televisio ensi-ilta: 30.8.2006 YLE TV2. Kesto: 12 min. Esitysformaatti: DCP.